Lehtipuita pihaan suunniteltaessa on oleellista ottaa huomioon niiden koko täysikasvuisena. Esim. koivu, vaahtera, lehmus ja terijoensalava tulevat jopa 10 m leveiksi ja ylikin. Rungollisiksi kasvatetuista pensaista löytyy pieneen pihaan hyviä vaihtoehtoja. Niitä ovat mm. rungolliset hortensiat, syreenit, aroniat, tuomipihlajat sekä ruusu- ja helmiorapihlaja. Tutustu pikkupuiden valikoimaamme tuotekuvastossa.
Pylväsmäiset puut eivät vie paljoa tilaa leveyssuunnassa. Pylväspihlaja on näppärä puu ahtaisiin tiloihin, muista myös sen keltamarjainen lajike ’Autumn Spire’. Muutkaan pihlajat eivät tule kovin isoiksi puiksi ja ne eivät vaadi kasvualustaltaan paljoa. Monilla niistä on hieno syysväri, komein se on koti- ja tuurenpihlajalla. Pilvikirsikka ja rusokirsikka kukkivat kauniisti ja saavat komean ruskavärin. Ne ovat koristekirsikoita eli marjat eivät ole syötäviä. Pylväshaapa on kapea, tosin se tulee hyvinkin korkeaksi, jopa 10-17 metriseksi. Se sopiikin parhaiten ison talon, esim. kerrostalon pieneen pihaan urbaaniin ympäristöön.
Hedelmäpuut eivät kasva kovin isoiksi ja ne toimivat sekä koriste- että hyötykasveina. Omenapuista kannattaa suosia hillittykasvuisia lajikkeita tai kääpiöivälle perusrungolle vartettuja taimia. Luumupuu, kirsikkapuu ja päärynäpuu ovat myös hyviä vaihtoehtoja. Koristeomenapuidenkin hedelmät ovat periaatteessa syötäviä, tosin niissä ei ole paljoa syötävää. Huomaathan, että tehdäkseen satoa osa hedelmäpuista vaatii pölyttäjän. Lähinaapurin puu voi toimia pölyttäjänä tai voit istuttaa perheomenapuun. Henkilökuntamme opastaa lajikkeiden valinnassa.
Riippapuut eivät kasva juurikaan korkeutta, sen sijaan niiden tuleva leveys vaihtelee. Riippapihlaja, rautatieomena ja sateenvarjojalava tulevat 3-5 m leveiksi. Riippahernepuu ja riippalehtikuusi ovat ns. pikkuriippoja, joista ei tule juuri metriä leveämpiä.
