Miten pölyttäjät selviävät talvesta?

Miten pölyttäjät selviävät talvesta?

Pölyttäjien elinkaari ei pääty syksyyn, vaan jatkuu talvehtimisen kautta seuraavaan kasvukauteen. Talvehtiminen on yksi kriittisimmistä vaiheista, sillä suuri osa yksilöistä kuolee talven aikana. Pölyttäjien elinkaari sisältää useita vaiheita: munan, toukan, kotelon ja aikuisen.

Eri pölyttäjälajit talvehtivat eri muodoissa:

  • kimalaisista vain uudet kuningattaret selviävät talveen
  • monet perhoset talvehtivat koteloina tai toukkina
  • erakkomehiläiset talvehtivat usein pesäkoloissaan

Talvehtimispaikat ovat usein hyvin pienialaisia ja herkkiä häiriöille:

  • maaperä
  • lahopuu
  • kasvien ontot varret

Jos talvehtimispaikat hävitetään syksyn siivouksessa, seuraavan kevään pölyttäjämäärä pienenee merkittävästi.

Talvehtimispaikat ovat usein maaperässä, kasvien varsissa tai lahopuussa

Miksi tämä on tärkeää?

Jos talvehtimispaikat puuttuvat, pölyttäjät eivät selviä seuraavaan kevääseen. Parhaimmillaan kotipuutarha voi tarjota turvallisen ympäristön pölyttäjän koko elinkaaren ajanksi.

Vinkki: Jätä osa kasvustosta syksyllä leikkaamatta.

Kasvisuositus:

Maksaruohot tarjoavat suojaa ja rakennetta myös talvikaudella.

Millaiset syystyöt tukevat pölyttäjiä?

Perinteinen syyssiivous poistaa usein juuri ne rakenteet, joita pölyttäjät tarvitsevat selviytyäkseen talvesta.

Lehtien haravointi, varsien leikkaaminen ja maaperän muokkaus vähentävät:

  • talvehtimispaikkoja
  • suojaa kylmältä
  • ravintoketjujen jatkuvuutta

Tutkimusten mukaan luonnonmukaisempi hoito, jossa kasvijätettä jätetään paikoilleen, tukee monimuotoisuutta

Mitä kannattaa tehdä toisin?

  • jätä lehtikerrosta istutuksiin
  • säästä kuivuneita kasvien varsia
  • vältä turhaa maan kääntämistä

Kasvisuositus:

Koristeheinät tuovat suojaa ja rakennetta talveen.

Katso koristeheinät tuotekuvastosta: Koristeheinät.

Anna puutarhan “levätä” osittain talven yli

Puutarhan ekologinen toiminta jatkuu ympäri vuoden. Syksyllä ja talvella monet prosessit ovat näkymättömiä, mutta silti välttämättömiä. Kasvien siemenet tarjoavat ravintoa linnuille, ja maaperän eliöstö hajottaa orgaanista ainesta, mikä ylläpitää ravinteiden kiertoa. Pölyttäjien kannalta tärkeää on, että elinympäristö säilyy myös kasvukauden ulkopuolella. Monimuotoisuus rakentuu ajassa. Se ei ole hetkellinen tila, vaan jatkuva prosessi.

Vinkki: Anna puutarhan “levätä” osittain talven yli.

Kasvisuositus: Ketoruusuruoho tukee luonnonmukaista kasvillisuutta.